Mitä tarkoittaa laaja peruskorjaus tai uusi uimahalli seuratoiminnan näkökulmasta

Minulta on viimeaikoina kysytty moneen otteeseen, mitä uimahallin laaja peruskorjaus, uuden uimahallin rakentaminen nykyisen uimahallin tilalle tai vastaavasti uuden uimahallin rakentaminen toiseen sijaintipaikkaan tarkoittaisi uintijaoston näkökulmasta käytännössä. Suurelle yleisölle ja Lapuan uimahallin asiakaskunnalle, uintijaoston toiminnasta näyttäytyy pääsääntöisesti vain viikolla ja viikonloppuisin yleisövuorojen kanssa samaan aikaan pidettävät kilpauimareiden harjoitusvuorot. Uintijaoston toiminta on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä kilpauinti. Tämän vuoksi päättäjien ja myös äänestäjien on hyvä ymmärtää, mitä syy-seuraussuhteita erilaisilla päätöksillä on Lapualla. Kyseessä on kuitenkin päätös, jonka elinkaari on lähes puoli vuosisataa.

Lapuan Virkiän uintijaoston tavoitteena on uintiharrastuksen lisääminen Lapualla ja tarjota harrastusmahdollisuus uinnista kiinnostuneille lapsille ja nuorille sekä aikuisille uintitaustan omaaville harrastajille. Olemme pyrkineet pitämään uinnin matalan kynnyksen harrastusmuotona, johon vanhemmat voivat tuoda lapsensa oppimaan eri uintilajien perustekniikat sekä ylläpitämään ja kehittämään kuntoa ilman, että olisi välttämätöntä siirtyä kilpaurheilun pariin, joka on monille lapsille kynnyskysymys harrastuksen aloittamisessa ja myös jatkumisessa. Samalla kuitenkin tarjoamme mahdollisuuden kehittyä kilpauimarina aina Suomen huipulle asti. Hyvästä kilpatason uintimenestyksestä kielivät mm. 28 uitua mitalia vuoden 2022 Masters lyhyen- ja pitkän radan SM-mestaruusuinneista sekä lukuisat lasten ja nuorten mitalit alueen uintikilpailuista.

Uintijaoston lasten ja nuorten uintiryhmissä on yhteensä noin 110 uimaria aina uimataidottomista lastenaltaan ryhmistä tekniikka- ja kilpauintiryhmiin. Uimarit ovat pääsääntöisesti lapualaisia, mutta myös muutamia uimareita tulee Kauhavalta, Kortesjärveltä, Kuortaneelta, Seinäjoelta ja Ylihärmästä. Vuoden 2022 aikana uimahalli on ollut auki normaalisti pitkän korona-ajasta johtuvan poikkeusvaiheen jälkeen. Korona-ajan poikkeukset seuratoiminnassa uimahallin sulkeutumisen vuoksi, aiheuttivat monilla urheiluharrastuksen loppumisen erityisesti kriittisessä yläkouluiässä, vaikka pyrimme järjestämään oheisharjoittelua altaan ulkopuolella esimerkiksi Simpsiön uusia kuntoportaita hyödyntäen. Uinti on äärimmäisen teknisenä lajina sellainen, että allasharjoittelua ei voida korvata millään muulla harjoittelulla.

Jaoston harrastajamäärän kantokyky on tällä hetkellä puitteiden vuoksi maksimissaan ja toiminnan kehittäminen eteenpäin, pysyminen samalla tasolla tai vastaavasti lajin hiipuminen ainakin toistaiseksi Lapualla, riippuu kaupungin tekemistä päätöksistä. Kuten lähes kaikki paikkakunnan urheiluharrastukset, myös uintijaoston toiminta nojaa täysin kilpauimareiden vanhempien tekemään vapaaehtoistyöhön. Tällä hetkellä uintiryhmät tulevat syksyisin täyteen muutamien päivien kuluessa ilman mainostamista.

Potentiaali toiminnan kehittämiseen olisi valtava puitteiden parantuessa. Muutamina esimerkkeinä ja nostoina: kilpailujen järjestämisen aloittaminen Lapualla, lasten kilpauintiin tähtäävän polun kehittäminen eri tasoisten kilparyhmien määrää lisäämällä, lasten ja nuorten kilpauinnin ulkopuolisten harrasteryhmien määrän kasvattaminen arkipäiville, eri urheilulajien välisen yhteistyön kehittäminen, Masters-toiminnan laajentaminen tavoitteena olla Länsi-Suomen johtava aikuiskilpauintiseura sekä aikuisten harrastusmahdollisuuksien ja uimataidon lisääminen matalan kynnyksen harrasteryhmien ja tekniikkakurssien avulla.

Uinti on vuodesta toiseen kymmenen eniten harrastetun lajin joukossa Suomessa. Jokaisella lapsella, ja aikuisellakin, pitäisi olla mahdollisuus oppia uinnin perustaidot. Uiminen on monipuolista kuntoilua, joka sopii useimmille ihmisille aina lapsesta vanhuksiin. Esimerkiksi Masters mestaruuskilpailujen kaksi iäkkäintä osallistujaa uivat sarjassa 85-89 vuotiaat useita kilpailumatkoja, joista yksi 800m vapaauinti. Vammautumisriski uinnissa on pieni ja se sopii erittäin hyvin kuntoutusmuodoksi niin nuorille, aikuisille kuin vanhuksillekin. Myös kilpauinnin puolella, uinnin harrastajamäärä on Suomen mittakaavassa suuri, vaikka kyseessä on pääsääntöisesti yksilölaji. Käytännössä uinnin iso suosio tarkoittaa sitä, että lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta tilanne on sama kaikkialla, missä seuratoimintaa järjestetään; kilpa-, harraste- ja alkeisryhmät ovat täynnä ja niihin on jono. Lasten ja nuorten kilpa- ja harrastusmahdollisuuksia ei siis pysty ulkoistamaan naapurikuntiin esimerkiksi laajan peruskorjauksen tai uuden uimahallin rakentamisen ajaksi, jos se rakennetaan vanhan tilalle.

Kuortaneen Urheiluopiston strateginen kumppanuus Uimaliiton kanssa ja Kuortaneen uuden uimahallin rakentamissuunnitelmat tulevat tukemaan uintiurheilun kehittämistä Suomessa kokonaisuudessaan sekä alueellisesti. Kuortaneen Urheiluopistosta on tarkoitus kehittää nykyistä paremmin palveleva valtakunnallinen leiri- ja harjoituskeskus, joka mahdollistaa myös kansainväliset harjoituskeskusolosuhteet uintiurheilulle. Kuortaneelle tehdyt suunnitelmat ovat mahtava lisä alueella toimivien seurojen toiminnan täydentämiseen esimerkiksi lähialueen leiritys- ja koulutusmahdollisuuksien parantuessa, mutta sillä ei voida korvata paikallisella tasolla toimivaa urheiluseuratoimintaa, jossa paikalliset kilpauimarien vanhemmat ovat avainasemassa toiminnan järjestämisessä. On siis muistettava, että jaoston koko harrastajamäärästä kilpauimareiden osuus on pieni, mutta jaoston toiminta pyörii pääsääntöisesti juuri kilpauimarien vanhempien sekä apuvalmentajina ja ohjaajina toimivien nuorten kilpauimareiden varassa.

Kaupungin päätöksillä ja päätöksistä aiheutuvilla syy-seuraussuhteilla on päätöksestä riippuen valtavat vaikutukset seuratoiminnan näkökulmasta. Valitettavaa on se, että jos kaupunki päätyy uimahallin laajaan peruskorjaukseen tai uuden uimahallin rakentamiseen vanhan paikalle, uintijaoston toiminta tulee todennäköisesti päättymään siinä muodossa, mitä se tällä hetkellä on ja toimintaa arvioidaan uudelleen remontin tai uuden hallin valmistuessa. Laajan peruskorjauksen tai uuden hallin rakentamisen kestosta riippuen, tällä on vaikutusta 150-200 5-15 vuotiaan lapsen tai nuoren harrastusmahdollisuuksiin Lapualla, joista merkittävälle osalle uinti on ainoa liikuntaharrastus.

Kilpauimarit harjoittelevat iästä ja tasosta riippuen Lapualla 3-6 kertaa viikossa useissa eri tasoryhmissä. Tämän vuoksi myös kilpauintiryhmien siirtäminen lähikuntien halleihin on haastavaa jo pelkästään vapaaehtoistyönä tehtävän valmennustoiminnan järjestämisen näkökulmasta. Realistista on myös todeta se, että ratavuorojen saaminen riittävissä määrin ruuhkaisista halleista olisi äärimmäisen haastavaa aikoina, jotka sopivat sekä uimareille että valmentajille. Todennäköisempää on siis se, että osa kilpauimareista siirtyy edustamaan lähialueen seuroja ja samalla koulutetut Lapualaiset valmentajat ja vanhemmat siirtyvät tukemaan uutta seuraa.

Vastaavasti jos kaupunki päätyy rakentamaan uuden uimahallin uuteen sijaintipaikkaan siten, että vanhaa voidaan käyttää uuden rinnalla uuden hallin valmistumiseen asti, tilanne on luonnollisesti ihan eri. Tässä vaihtoehdossa aukeavat täysin uudet mahdollisuudet pitkän aikavälin toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen lasten, nuorten ja aikuisten hyväksi Lapualla.

Juha Antila
Lapuan Virkiä, uintijaoston puheenjohtaja